Lintupaikkoja Porvoon alueella

Porvoonjoen suisto, Ruskis, Kaupunginselkä ja Stensbölefjärden

Ruskis. Kuva: Rolf Friberg

Kuvaus: Ruskiksen kosteikkoalue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se sijaitsee Porvoonjoen suistossa. Alue on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kosteikkoalueeksi (ns. Ramsar-alue). Ruskiksella näkee etenkin muuttoaikoina huomattavan runsaasti lintuja ja kohteella on tavattu useita harvinaisuuksia kuten ruskosotka ja jalohaikara. Ruskis sijaitsee vain parin kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Ruskis on Porvoosta käsin helposti tavoitettavissa sekä kävellen että pyöräillen.

Ruskis on yhteydessä laajempaan jokisuiston ja merenlahtien muodostamaan alueeseen, johon kuuluvat myös Kaupunginselkä sekä Stensbölefjärden. Alueella sijaitsee neljä lintutornia: Pohjoisniityn, Sikosaaren, Sammalavikenin ja Killingön (Lakasalmen) tornit.

Ajo-ohje: Ruskiksen pohjoisniityn tornille johtavalle lankkupolulle pääsee joko Tarkkistentien varressa olevalta jätevedenpumppaamon parkkipaikalta tai Tarkkistentien ja Pihlajatien risteyksen lähellä sijaitsevilta bussipysäkeiltä. Muiden tornien sijainnit löydät ao. linkeistä.

Karttalinkki pohjoisniityn tornin parkkipaikalle  Lähin osoite: Tarkkistentie 29

Karttalinkki Sikosaaren tornille Lähin osoite: Sikosaarentie 138

Karttalinkki Killingön tornille Lähin osoite: Lakasalmentie 24

Karttalinkki Sammalavikenin tornille Lähin osoite: Tarkkistentie 159

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tolkkinen

Kuvaus: Tolkkisten kylä sijaitsee Porvoon kaupungista etelään, Emäsaloon johtavan Tolkkisentien (1543) varrella. Tolkkinen on niemi, jota ympäröivät vesialueet. Lännessä Svartbäckinselkä ja Sillvikinlahti. Idässä Emäsalonselkä ja Haikkoonselkä.  Niemen jatkeena etelään on Emäsalon saari.  Emäsaloon pääsee Kuggsundetin siltaa pitkin.

Alueen läpi kulkee lounas-koillinen suunnassa ns. sisempi rannikon muuttolinja, joka on merkittävä lintumuuton ohjaaja niin keväällä kuin syksyllä.  Samoin linjaa seuraavat merta välttelevät isot linnut (mm. kotkat, haukat ja haikarat).  Emäsalon saari on myös hyvä pohjois-eteläsuunnan johtolinja. Näin Tolkkinen tai oikeastaan Tolkislandetin niemi on kahden muuttoväylän risteyskohdassa. Alueella sijaitsee myös lintujen levähdysalueita ja pari hyvää muutonseurantapaikkaa.

Ajo-ohje: ParhaitenTolkkisiin pääsee Porvoon moottoritieltä (E18, Vt 7) Treksilän-Emäsalon liittymästä ja kääntymällä Treksiläntielle (1541) ja edelleen Tolkkistentielle (1543) Tolkkisen suuntaan. Toinen reitti moottoritieltä on kääntyä Porvoon liittymästä kantatielle 55  Porvoon suuntaan ja noin 1,5 km:n jälkeen Tolkkistentielle (1543) jota ajetaan suoraan n. 8 km. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki Tolkkisiin

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kodderviken

Kodderviken. Kuva: Jyrki Lehto

Kuvaus: Kodderviken on matala merenlahti Tolkkisten kylän itäpuolella. Lahden rantaa kiertää kapea ruovikkovyöhyke. Tornista näkee koko Koddervikenin lahden ja ranta-alueet.  Lahti on parhaimmillaan muuttoaikaan keväisin ja syksyisin. Maaliskuussa lintuyhdistys tuo jäälle viljaa, jota ensimmäiset  muuttavat joutsenet ja hanhet jäävät syömään. Tornista voikin seurata joutsenten elämää hyvin läheltä. Paikka on muutenkin lepäilevien vesilintujen suosiossa. Lahdellä on tällöin satoja vesilintuja, hanhia ja joutsenia. Keväisin on järjestetty viikottain lintuopastusta tornilla iltaisin. Arktisten vesilintujen muuttoaikaan, toukokuun puolestavälistä kuun loppuun, voi tornista seurata välillä erittäin voimallista muuttoa varsinkin iltaisin. Linnut lentävät kapeaa väylää pitkin Emäsalonselän ja Tolkkisten kylän välillä, joskus aivan tornin päältä. Valtalajeina valkoposkihanhet, mustalinnut ja allit. Muuttavia petolintuja näkee tornista myös runsaasti .Iltaisin lahdelle on myötävalo, joten linnut ovat parhaiten nähtävissä. 

Pesimälajistoon kuuluvat pikkutikka, rastaskerttunen, ruokokerttunen ja rytikerttunen.  Ruskosuohaukka saalistelee päivittäin lahdella. Parina keväänä on kaulushaikara huutanut lahdella muutaman päivän ajan.

Syksyisin lahti kerää taas muuttavia vesilintuja. Mm. punasotkien määrät ovat olleet valtakunnallisesti merkittäviä. Pääskyt kerääntyvät lahdelle yöpymään syyskuussa. Joskus voi lahdella nähdä tuhansia haarapääskyjä.  Kanadanhanhet yöpyvät myös lahdella. Kannattaa odottaa hämärän tuloa, jolloin hanhet lentävät paikalle tehden huimia syöksyjä. Joutsenia voi seurata tornista elokuun lopusta aina jäiden tuloon asti. Viimeiset joutsenet lähtevät vuosittain päivää ennen lahden jäätymistä.

Kodderviken on maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-kohde) . (Jyrki Lehto)

Ajo-ohje: Kodderviken lintutornille pääsee kääntymällä Tolkkistentieltä vasemmalle Haikkoontielle, jota pitkin edetään n. 1 km. Lintutorni on ruovikkoisen lahden pohjukassa, tien oikealla puolella nurmikentän takana. Lintutornille käännyttäessä on pieni parkkipaikka. Älä aja autoa tornin viereen. Paikalle pääsee myös helposti Porvoon liikenteen bussilla (linja 2), kävellen tai pyöräillen Haikkoontien kevyenliikenteen väylää.

Karttalinkki lintutornille

Lähin osoite: Haikkoontie 330

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tolkkisten satama (Augustinrannan yrityspuisto)

Sataman alueelle pääsee ajamalla kylän ohi Tolkkistentietä ja kääntymällä oikealle opastusten suuntaan.  Auton voi jättää portin tuntumaan ja kävellä alueelle. Linjan 2 bussin päätepysäkki on myös lähellä. Vanhassa paperitehtaan rakennuksessa (iso punatiilinen rakennus) on vuosittain pesinyt mustaleppälintu.  Alueella liikkuvan on syytä olla varovainen sataman liikenteen takia. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki satama-alueelle

Lähin osoite: Tolkkistentie 749

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tanssisaaren alue

Tanssisaaren länsipuolista koivu- ja ruovikkoluhtaa, jossa viihtyvät useat eri tikkalajit. Kuva: Juha Tuomaala

Kuvaus: Tanssisaareen vievän tien varrella kasvaa vanhaa puustoa, lähinnä koivuja ja haapoja. Paikka kerää hyvin tikkoja, jotka viihtyvät pystyyn kuivuvissa puissa.  Keväällä alue kerää hyvin hyönteissyöjiä ja paikalla kannattaa vierailla aamuisin. Tällä pienellä alueella pesii parhaimpina vuosina viisi lajia tikkoja, ruskosuohaukka ja sirittäjiä, kerttuja   Talvisin alueella tavataan pöllöjä. Skallholmenin niemeen vievän tien varrella on maankaatopaikka, jossa on talvisin siemensyöjiä houkuttelevia rikkakasveja ns. talventörröttäjiä.

Varikolle johtavalta tieltä kääntyy vanha Emäsalon tie oikealle, läpi ruovikkoalueen.  Tien molemmilla puolilla on kuolleita koivuja pystyssä muutaman hehtaarin alueella. Erinomainen tikkapaikka.  Pysy tiellä kulkiessasi alueella. Älä häiritse lintuja varsinkaan pesimä-aikaan.

Ajo-ohje: Alueelle pääsee ajamalla Tolkkistentietä etelään sataman tienhaaran ohi n.300 metriä ja kääntymällä vasemmalle Skallholmenin tielle. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki tanssisaareen

Lähin osoite: Skallholmintie 0

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Emäsalonselkä ja Haikkoonselkä

Merikotkia Emäsalonselällä.Kuva: Rauli Ranta

Kuvaus: Isot selkävedet Tolkkisten itäpuolella. Talvisin jääalue houkuttelee paikalle kalamiehiä ja jäälle jätetyt roskakalat merikotkia ja lokkeja. Vuosittain tavataan toistakymmentä merikotkaa ja kymmeniä merilokkeja. Joskus löytyy myös isolokki. Auton voi jättää Tanssisaaren parkkipaikalle, Emäsalon sillan pieleen parkkipaikoille tai Haikkoontien varrelle parkkipaikalle, lähelle ammattikoulua. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki Emäsalonselälle / Haikkoonselälle

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuggsund

Valkoposkihanhia Kuggsundissa muutolla. Kuva: Jyrki Lehto

Kuvaus: Tolkkislandetin eteläkärjen ja Emäsalon välinen salmi aukeaa aikaisin keväällä. Silloin paikalle saapuvat ensimmäiset vesilinnut. Sillalta on hyvä näkyvyys Sköldvikin sataman suuntaan. Varo vilkasta liikennettä. Jos tulet autolla, jätä se sillan molemmilla puolilla sijaitseville parkkipaikoille.

Arktikan aikaan toukokuussa sillalta voi nähdä lähietäisyydeltä valkoposkihanhien ja vesilintujen muuttoa. Parvet matkaavat Svartbäckinselältä Kuggsundin salmea pitkin Emäsalonselälle koilliseen. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki Kuggsundiin

Lähin osoite: Emäsalontie 11

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tolkkisten kylä

Kuvaus: Kylän alueella on hyviä suojaisia pensaikkoja ja ranta-alueita, joissa kesäisin kuulee paljon satakieliä ja muita yölaulajia. 

Talvisin suojaiset pihat keräävät lintuja ruokintapaikoille. Hyviä teitä ovat mm. Aurinkotie ja Näätäkuja. Valkoisen linjan alueella on myös paljon ruokintoja. (Jyrki Lehto)

Karttalinkki Tolkkisten kylälle

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kissasalmi

Kuvaus:  Kissasalmen pohjukka pysyy sulana läpi talven satamasta johtavan viemäriojan ansiosta. Ojan suulle pääset parhaiten Tolkkisten kioskin vierestä menevää tietä. Käy vain ojan suulla, älä komppaa ojan vartta häiriten lepäileviä lintuja.  Joskus ojalta on tavattu kuningaskalastaja ja vuorivästäräkki.  (Jyrki Lehto)

Karttalinkki Kissasalmeen

Lähin osoite: Tolkkistentie 774

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Himlaberget

Kuvaus: Himlaberget on erinomainen pieni retkikohde keväisin ja kesäisin. Alueella kiertelee polkuja , joita pitkin pystyy kiertämään koko alueen. Luontotyyppinä kohde edustaa vanhaa sekametsää ja alueella sijaitsee  luonnontilainen suo Kvarnkärret.  Linnustollisesti runsaana esiintyvät rastaat, kertut ja tiaiset. Erikoisimpina lajeina tavataan vuosittain pikkusieppo ja idänuunilintu.

Ajo-ohje: Moottoritieltä kohti Emäsaloa 200m, käänny vasemmalla Mustijoentielle, aja 500m ja käänny oikealle Brasaksentielle (päällystämätön tie). Jatka harjua pitkin n.2 km Hoplahdentien risteykseen. jätä auto tähän ja jatka matkaa jalan Hoplahden tien suuntaan. Polku vasemmalle lähtee notkosta noin 150 metrin päästä tai jatka suoraan tietä  pitkin.(Mikko Kataja)

Karttalinkki Himlabergetille

Lähin osoite: Hoplahdentie 9

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Åminnen pato

Kuvaus: Pato on yksi varmimmista paikoista nähdä alku talvesta kuningaskalastaja.

Ajo-ohje: Hoplahdentien risteyksestä jatka matkaa 500m Brasaksentietä, kuusiaidan jälkeen käänny oikealle ja pysäköi auto levikkeelle ennen patoa. (Mikko Kataja)

Karttalinkki padolle

Lähin osoite: Brasaksentie 246

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Emäsalon kärki

Retkellä Emäsalossa. Kuva: Mauri Leivo

Kuvaus: Emäsalon kärki on muutonseurantapaikka. Matkalla kärkeen on muutamia hyviä lahtia ja peltoja joiden kohdalla kannattaa tehdä pieni pysähdys.

Emäsalon kärjessä on sotilasalue, joka on aidattu. Aidan vierustaa seuraamalla pääsee kuitenkin hyvälle staijauspaikalle. Tieltä rantaan johtaa polku ja matkaa on noin 200 metriä. Tien varressa on hyvin pysäköintitilaa. 

Ajo-ohje: Käänny Helsinki-Porvoo moottoritieltä (valtatie 7) Emäsaloon Treksilän liittymästä. Seuraa opasteita Emäsaloon.    


Karttalinkki "parkkipaikalle"

Lähin osoite: Emäsalontie 1413
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kummelskär

Linturetkeläisiä Kummelskärin staijipaikalla. Kuva: Juha Tuomaala

Kuvaus: Kummelskär on maino paikka arktikan seuraamiseen. Pellinki kääntää muuttovirran yleensä sitä kohti ja mereisyys tuo avomerenkin parvet hyvin näkyville. Läheisen Skvättanin luotoryhmällä on runsas pesimälajisto.

Kummelskärin itäpäässä on matala luonnonsatama, jonne pääsee pienveneellä sauvoen, kun meriveden korkeus on normaalitasoa. Leiriytymismahdollisuudet ovat hyvät. Leiriytyjien tulee ilmoittautua saarivastaavalle (antti.hulsi(at)helsinki.fi).

Karttalinkki Kummelskärille

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pikku Pernajanlahden alue ja Bosgårdin kartano

Pikku Pernajanlahti. Kuva: Marcus Walsh

Kuvaus: Pikku Pernajanlahden pohjukka kuuluu Pernajanlahden ja Pernajan saariston Natura-alueeseen ja on itsessään myös maakunnallisesti arvokas lintukohde.

Husholmen sijaitsee Bosgårdin kartanon mailla, joissa Husholmen-polun lisäksi myös toinen, tilan luonnonlaitumia kiertävä reitti. Molempien polkujen varrella on sekä perinnemaisemia että jalopuuvaltaisia metsiä,
joten päiväkohtainen lajimäärä alueella voi kasvaa suureksikin. Alueen lintuhavainnoista on 2000-luvulla on laadittu lajiluettelo ja sitä ylläpidetään Bosgårdin kotisivuilla. Parkkipaikan ympäristön tammissa on pesinyt pähkinänakkeli jo kolmena vuonna (2017-2020). Bosgårdissa on myös lihakauppa ja ravintola, josta saa retkelle annoksia ja juomaa myös mukaan.

Ajo-ohje: Pikku Pernajanlahti sijaitsee n. 15 min ajomatkan päässä Porvoon keskustasta itään, moottoritieltä runsaat 4 km etelään Sannaisten liittymästä. Seuraa liittymän jälkeen Bosgårdin kartanolle opastavia kylttejä. Pikkupernajanlahdella ei ole lintutornia, mutta sen länsirannalla olevalta Husholmenin kukkulalta hallitsee aluetta melko hyvin. Keväällä ja syksyllä petomuutto on myös kohtalaista. Husholmen on merkitty linkistä avautuvalla kuvakaappauskartalla punaisella ympyrällä. Husholmenille pääsee vain kävellen Bosgårdin kartanon yleisöparkkipaikalta punaisilla reittimerkeillä merkittyä luontopolkua pitkin. Matkaa kertyy noin 2 km. Kaukoputkia ja muuta painavaa kantavat aktiivilintuharrastajat voivat soittaa tilan isännälle (p. 0400 513410) ja pyytää ajolupaa sinisellä pisteellä merkitylle parkkisyvennykselle, johon mahtuu 2-3 autoa. Pisteestä on Husholmenille n. 700m.

Karttalinkki Bosgårdin tilalle